Tammikuun tarinat 18: Varjo

Olen kulkenut varjoissa kun en muistanut tarkistaa noita kommentteja jotka jostain syystä ovat menneet roskaposti ehdotusten puolelle. Niitä oli peräti 6 kpl. Pyydän nöyrimmästi anteeksi ja kumarran kommentoineille. Ne on nyt sitten hyväksytty ja ja niihin olen myös vastannut. Tämä uusi blogi on mulla vieläkin vähän hakusessa. Kyllä se siitä niinkuin Manu aikanaan sanoi!

Varjoista valitsin mustimman

sen syrjäisimmän sopperon

Sen pimeimmän loukon

 

Sinne käperryin kippuraan

Sikiöasentoon asetuin

Pienenpieneksi tekeydyin

 

Sinne asumaan jäin

Ja hylkäsin maailman

Valon ja mammonan

 

Nyt sieltä pääse en

Ja tänne siis jään

Lopun elämään

Aurinkomaisema

Mainokset

6 comments on “Tammikuun tarinat 18: Varjo

  1. susupetal sanoo:

    Tutun kuuloinen olotila tuossa runossa 😦

  2. laiskuri sanoo:

    Joskus sitä tulee tuommoinen olotila itsekullekin. Nykyään harvemmin… 🙂

  3. Uuna sanoo:

    Olin jossain vaiheessa hetken wp:ssä, mutta sitten loikin pois, kun aina vain puolet kommenteista meni roskikseen, eikä se auttanut, että hyväksyin ne ja laitoin asetuksiin, ettei tarvitse hyväksyä.
    Mutta eipä hätää, kun muistaa sinne kurkata.

    Hieno runo, minä olen myös sellainen varjoissa kulkija, vaikka ei sitä uskoisi 😉

  4. isopeikko sanoo:

    Loppuelämä kuluu aina jossain, useinmiten paikassa, jonka nimi on Tässä, Varjon paisteessa 🙂

  5. laiskuri sanoo:

    Näinhän se on Isopeikko

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s